Rento täti

Viime postauksessa vihjailemani muuttoasia toteutuu. Asia on enää nykyisen vuokrasopimuksen purkua ja uuden allekirjoittamista vaille valmis. Sitten vaan "muuttokuormaa" kasaamaan aut... eikun siis hissiin! Muutan siis niinkin kauas kuin 5 kerrosta alemmas ja pari seinää yhteen suuntaan ystäväiseni kämppikseksi. Ninnan yksiöelämä on kuukauden päästä ohi enkä nykyisten suunnitelmien mukaan enää lähitulevaisuudessa tule asumaan yksin <3 Nyt rakkaan ystävän kanssa ja seuraavaksi miespuolisen rakkaan kanssa, arvatkaa vaanolenko onnellinen!! Olen varmaankin Maailman sosiaalisin ja seurallisin ihminen enkä ennen yksin asumista edes kyennyt olemaan yksin 30 minuuttia pidempään. Nyt osaan jo olla parikin päivään omissa oloissani joten oppia on tullut ja koen oppieni olevan jo tarpeeksi ;)

Ajattelin nyt päivittää naamaani täällä suunnalla kun raikastin tukkani väriä menneellä viikolla. En edelleenkään ymmärrä, kuinka on mahdollista saada sävyteshampoolla mustaa aikaiseksi, mutta salaa olen asiaan tyytyväinen. Äitini on yhä edelleen, 3 vuoden jälkeenkin yhtä järkyttynyt kun pääni muuttuu mustaksi tummanruskean sijasta. Jälkikäteen saan kuitenkin kuulla, että tumma look sopii minulle huomattavasti paremmin kuin haaleaampi. Joku joskus mainitsi erittäinkin kannustavasti, että musta sopii minulle paremmin kun en persoonanakaan ole kovin valju :D Temperamenttia löytyy varmasti yhtä paljon kuin esimerkiksi espanjattarilla tai italiattarilla ;)

On ihanaa huomata kuinka musta tukka saa rakastamani punaiset paidat sekä huulipunat hehkumaan entistä ihanimpina! Rakastan värejä vaatetuksessani sekä huulipunissa ja ehkä juuri siksi tahdon pitää kuontaloni mahdollisimman yksivärisenä. Kokonaisuus näyttää omaan silmääni huomattavasti kivemmalta kun hiuksissa on selvä väri ja vaatetuksessa puhtaat raikkaat värit! 

Kuitenkaan nyt tällä viikolla en kovin hurjasti pääse loistamaan vaatetuksellani, koska olen ohjaajana eräällä liikuntaleirillä. Sisävaatteina toimii collarit tai jumppapökät, huppari ja villasukat tai jumppakengät. Ulkovaatteina samaa asiaa ajaa totta kai toppapuku kunnon ulkokenkineen. Stailistani ei selkeästikään ilmene ikävuoteni, koska tänään pääsi 16-vuotias tyttönen jo kysymään enkö olekaan 17 vuotta vanha.. :DD Kiitos kauheasti näiden silmä- ja otsaryppyjen ignoraaminen! Ihan kiva jos näytän 5 vuotta ikäistäni nuoremmalta vaikka itsellään tuntuu jo ikä alkavan joissain jutuissa näkymään! 

Joten tämä farkku- ja korkkarityttö vaihtoi suurien kriisien kanssa asustuksensa oloiluasuun. Näissä mennäänkin perjantai-iltaan asti ja voin vannoa pukevani viimeistään lauantaina päälle jotain kaunista sekä Ninna-maista! Nyt nautin löysäilystä kun kerran on pakko! Olo on omituinen, mutta vallan kotoisa! En osaa olla lainkaan "virallinen" tätsä tälläisissä vaatteissa joissa voisin mennä vaikka mihin solmuun ilman kiristystä ja puristusta. Kuulostaa siltä, että todellakin moni nauttisi tälläisesta asustuksesta, mutta minulle tämä on jonkinlainen koettelemus ;)

Nyt kaivan jääkaapista äitin tekemät kaalilaatikot ja alan mussuttamaan kunnollista ateriaa! Huomenna lähtee pikkuisten liikuttaminen täysillä ja tämä tätsä voi alkaa olemaan puhki ;)

Rankka viikko

Joskus mietin voiko väsymykseen kuolla... Ei sillä et haluaisin! Väsyttää vaan niiiiin kovin ettei päässä enää edes liiku mitään ja tuntuu ettei tästä enää mihinkään muututa. Mietin myös voiko tämän ikäiselle tulla viikon "krapula" kun ikää on jo enempi kuin se maaginen 18. Jos tämä väsymys on edelleen johtuvaa lauantain juhlinnasta, välttelen tästä lähin kaikkia yliopiston pippaloita. Ei siinä, muutenkaan en ihan heti lähtisi! Yliopistobileet on omaa luokkaansa, ainakin jos "osaa" tai on altis vaikutteille.

Melkein pistää itkettämään kun miettii tulevaa viikkoa. Tällä viikolla menty 8-15 työaikataululla, ensi viikolla 8-16 plus tunnin matkat yhteen suuntaan (=7-17). Yes sir!!!! Turhaahan mä tässä nyt kriiseilen kun kahta kauheempi väsymys lienee viikon päästä :D

Hohhoi! Ikä painaa harteilla liikaa, en mä tähän nyt muuta selitystä keksi! Toivottavasti TE voitte paljon paremmin! <3 :)

PS. The Rasmus on iki-ihanien teinivuosieni angstinen lemppari! Osasin kaikki sanat ulkoa ja yläasteaikaiset vihot olikin reunoilta koristeltu noilla biisinsanoilla. Nyt olen  taantunut kaksi askelta kohti teinivuosia, kuuntelen repeatilla Rasmusta (johtunee siitä turvallisuuden tunteesta kun väsyneenä on aika turvatonolo) ja värjäsin hiukseni takaisin mustiksi. Rock rock ja angst angst! ;)

Sotkuinen sneak peak

Terveiset muuton keskeltä!! Täällä on hyyyvin sotkuista, mutta halusin hyvän syyn lopettaa hetkeksi tuon järjestelyn.

Tosiaan tuore avovaimo esittelee meidän 71,5neliöisen kolmion!! Tykkään tästä hirrrveästi!

On hoikan pimeitä kuvia, mutta valot on vielä laittamatt..

no on vähä noloo

Hiljaiseloo olen tässä ihan tietoisesti viettänyt. Joulunaika oli kiireistä, sen jälkeen oli kiireistä. Ja no sit.. Ei vaan yksin kertaisesti kiinnostanut. Mutta nyt on tullut uutta puhtia tähän hommaan!

Tässä välissä on tapahtunut kaikenlaista. Oli se lomareissu, ja kämppää etittiin kauhealla tahdilla Rikun kanssa.! Ja onneksi semmoinen löytyi. Ja tällä viikolla on jo muutto sinne.

Uudesta kodista tulee kuvaa heti kun olen viimeisetkin kamat saanut paikoilleen. Tai no omaksi puolustukseksi voisin sanoe että meilkein kaikki paikoilleen ;D

Kauheasti olen koittanut hakea inspiraatiota sisustukseen muutamista blogeista! Tässä on kuitenkin suosikkini:

Kaunis pieni elämä

sisustusblogi

all you need is white

-Jasmin

Kylläpä kenottaa

Kiitoksena harvinaisista kommenteista pyrin nyt ryhdistäytymään ja oikeasti höpötteleemäänkin. Pidän hirmuisesti tästä naputtelusta, mutta rehellisesti sanottuna olen laiskistunut. Nyt en jaksa tehdä ruokaa joten nappasin keittiöstä eilisen matkaeväs karkkipussin jämät tietsikan vierelle ja mussutan ne. Käytän sokerihuippuni teihin! ;)

Takana ensimmäinen harkkapäivä ja mieli hyvänä. Katsellaahan kuinka terapeuttista toimintaa tämä tyty keksii asiakkaille harjoittelun aikana. Tänään keskityin näyttämään typerältä seisoskellessani milloin missäkin nurkassa tarkkailemassa.
(Huomioikaa aivan ihanat pinkit sukat kuvista!!)
Päivistysteni väheneminen muuten johtuu siitä etten ole vielkään oppinut "uuden" pokkarikamerani tavoille. En osaa laittaa mitään asetuksia niin että saisin salamalla sopivalta etäisyydeltä ok tasoisen kuvan saati sitten tarkentaa itselaukaisimella oikeaan kohtaan ilman salamaa. Kun katselee näitä kuvia, tekee mieli kaivaa vanha kunnon järkkärini kaapista ja antaa sille vielä mahdollisuus.

Voe apua! Nyt alkoi lyömään täysin tyhjää.
Asustus on täysin työpainotteinen jolloin se on tylsä sekä mitäänsanomaton, mutta onpahan viihtyisä. Rinnassa komeilee itse tuunattu nimineula. Tuon neulan alkuperäinen käyttötarkoitus taitaa olla jonkun näköinen heijastaminen, mutta oman virallisen nimineulani hävittäminen antoi minulle mahdollisuuden olla luova. Alkuperäisessä ja virallisessa nimineulassa luki minun koko nimeni, mutta ajoittain/paikoittain en pidä ajatuksesta että jokainen kykenee jäljittämään minut niin helposti. Heijastinnimineulassani lukee vain nimike ja etunimi. Olo on kummasti vapautuneempi!

Tervetuloa Saariston kasvatti pienen ja hillityn blogimme pariin! ;)

Kuulumiset ja Eläin-Ninna

Joskus mietin, että kuinka tämä elämä kulkeekaan niin omalla painollansa ilman suurempia ponnisteluja. Sairastan kaikki eteen sattuvat taudit, yleensä ne "vaikeammat" kuin perus flunssat. Viimeisen vuoden aikana olen kärsinyt mm. munuaisaltaantulehduksesta, keuhkoputken pitkittyneestä tulehduksesta ja mononukleoosista (aka pusutauti). Onnistun hommaamaan itselleni herpeksen vanhan huulirasvan käytöllä kun olen aiemmin saanut kyseisen bakteerin elimistöstä pois lääkkeillä. Silti tuntuu ettei maa murene alla. Olen kai oppinut aikuismaista suhtautumista. 

Nyt on ollut hieman hiljaisempi kausi täällä blogin puolella. Elämässäni ei! Joulun jälkeen olen käyttänyt suurimman osan ajastani suunnitellen elämää vuoden päähän. Olen koittanut miettiä sopivia ratkaisuja tässä vaiheessa jo ajatellen tammikuuta 2013. Opiskelujeni loppu alkaa häämöttää kun ajattelee vuotta eteenpäin ja jo tässä vaiheessa mietinnän alla on opinnäytetyöaihe. Ideasta aiheeksi ja aiheesta edelleen suunnitelmaksi, haaveena mahdollisimman tiukka aikataulu. Nyt kuitenkin edessä jälleen yksi harjoittelu ja tällä (ensimmäistä) kertaa aion suorittaa sen nykyisessä kotikaupungissani Lappeenrannassa (maltoin vihdoin syksyllä vaihtaa kirjani tänne). Nyt mahdollisimman monet harjoittelut täällä pois alta kun vuoden päästä näillä näkymin vaihtuu tytön kotikaupungiksi se aito ja alkuperäinen Kouvostoliitto! ;) "Ikinä en Kouvolaan palaa!"-mielipide muuttuu kummasti kun The Rakkaus vetää puoleensa. Nyt sitä ennen kokeilen saisinko oman kämppäni pois jaloista ja vaihtaa halvempaan (&tuhat kertaa hauskempaan) vaihtoehtoon.

Takaisin blogimaailmaan ei voi minun persoonalla palata upealla päivän asu-kuvalla tai millään muulla blogeihin hyvin sopivalla. Kai nyt kaikki tietää, että ulkona on vähä kyl(y)mä!? Voitte siis kuvitella hyvin pikku Ninnan taapertamassa kaksi kaulahuivi kaulassa ja toppatakki saumojaan myöten täytettynä villavaatteilla bussille! Kyllä siinä nähtävää on, mutta se kuka sen ikuistaa onkin sitten eri juttu ;)

Nyt loppuun on pakko tunnustaa, että tälle yht'äkkiselle innostukselle bloggailla on syykin. Huomenna klo 9:00 alkaa psykiatrian tentti ja lukemisenihan on ollut erittäin ahkeraa. Olen vähän niin kuin saikulla, joten aikaa lukemiseen toki olisi. 

Ainoa probleema on, että tänään: 

1. piti hoidella noita kämppäasioita 

2. syödäki pitäs ja pitsaa tekee mieli (se on tehtävä itse!)

3. "ai nyt tulikin huoltomies korjaamaan kaapinovea?"

4. sovin lähteväni tuulettumaan kauniiseen talvisäähän ystäväisen kanssa

5. apteekissa on käytävä, ja suutarilla, ja hei ihana toi Saimaalle tehty jäärata

6. teeaika ja suklaata kaveriks

7. vitsin hyviä biisejä tullut!

8. nyt mä päivitän blogin!

Pitäsköhän nyt oikeasti pompata toho sängylle lukemaan? Tässä työpöydällä en kuitenkaan lue kun en osaa sammuttaa tietokonettani kotona ollessani :D Hei, hirveen tylsää joku tenttilukeminen!!!